Kahlaamiseen tottunut kalastaja tulee helposti ajatelleeksi, että kahluuvarusteet olisi syytä pakata mukaan myös kalastusvaellukselle. Ajatus lienee tutuin perhokalastajalle, mutta myös heittokalastaja voi moisen päähännouseman saada. Tässä jutussa pohditaan kahluuvarusteiden valintaa erityisesti repun keventämisen näkökulmasta. Näillä ajatuksilla kevensin omat vaelluskalastuskahluuvarusteeni kolmesta kilosta 1,2 kiloon (Päivitys: 700 grammaan).
Kahluuvarusteiden tarve ja valinta eivät useinkaan ole muista valinnoista riippumattomia. Valittu kalastuspaikka ja -tapa määrittävät kahluuvarusteiden tarvetta, tai toisaalta kahluuvarusteiden valinta vaikuttaa kalastuspaikkaan ja tapaan. Kuinka tärkeää on varautua erilaisiin kalastusolosuhteisiin ja tapoihin repun painon kustannuksella? Voiko kahluuvarusteilla olla muutakin käyttöä esimerkiksi sadevaatteina?
Tarvitsenko kahluuvarusteita lainkaan?
Tehokkainta repun keventämistä on jättää tavaroita kotiin. Ensimmmäisenä voikin hetken miettiä, olisiko kalastus mielekästä ilman kahluuvarusteita? Kalapaikkojen ennakkotiedustelu sateliittikuvista voi auttaa hahmottamaan, onko kahlaamiselle odotettavissa tarvetta. Pusikkoiset rannat ja kaukana rannasta sijaitsevat syvän ja matalan reunapenkat lisäävät etenkin perhokalastajan kahlaustarvetta. Jos kalastus heittovavalla vaikuttaa kuitenkin mahdolliselta ilman kahlaamista, voi perhokalastaja pohtia ryhtymistä perhollakalastajaksi: perhoja voi uittaa myös heittovavan avulla, käyttäen esimerkiksi bombette-heittopainoa, heittokohoa tai vaikkapa jigikalastukseen suunniteltua drop-shot rikiä.
Kahluupituus tarpeen mukaan
Kuinka syvälle on tarpeen kahlata? Pääsääntöisesti lyhyempivartiset kahluuvarusteet painavat vähemmän, mutta poikkeuksiakin on. Vaihtoehtoisia varusteita käsitellään seuraavaksi.
Saappaat
Nilkkapituiset tai kokovartiset saappaat voivat joskus olla riittävät siihen, että kalastaja pääsee astumaan rantaveteen ja saa itselleen tarpeeksi heittotilaa. Jos samat jalkineet toimivat myös vaellusjalkineina, ei saappaista tule ylimääräistä painoa. Keveimmät saappaat saattavat yllättäen löytyä talvikäyttöön suunnitelluista saappaista, jotka on valmistettu EVA-muovista. Omat Safari Termo-saappaani painavat 880g/pari. Perinteiset kumisaappaat voivat painaa lähes 2 kg/pari. Termo- saappaat eivät useimpien mielestä varmasti sovellu vaeltamiseen, joten Termo-saappaat ovat vaihtoehto lähinnä sellaiselle, joka kävelee matkat matalammissa kengissä, mutta haluaa kalastukseen vähän enemmän vartta.
Saappaiden käyttäjä haluaa todennäköisesti pakata mukaan myös sadehousut tai ainakin sadehameen.
Kahluusaappaat ja kahluulahkeet
Kahluusaappaat ja kahluulahkeet yltävät yleensä nivusiin saakka ja lahkeet pidetään ylhäällä vyölle kiinnitettävillä lenkeillä. Kahluusaappaissa on saapasosa jo valmiina. Kahluulahkeissa on usein samanlainen neopreenisukka kuin kahluuhousuissakin, joten kahluulahkeet tarvitsevat kaverikseen myös kahluukengät. Käsitellään kahluukenkiä vielä erikseen, sillä samat periaatteet koskevat myös kahluuhousuja.
Kahluulahkeet ja -saappaat mahdollistavat yleensä erittäin hyvät kahluumahdollisuudet pelkkiin saappaisiin verrattuna. Itse olen varovainen kahlaaja, ja kahlaan kahluuhousuillakaan erittäin harvoin yli puolen reiden syvyyteen, joten kahluumahdollisuuksien puolesta pärjäisin yleensä oikien hyvin kahluusaappailla tai -lahkeilla.
Kahluusaappaiden tai -lahkeiden käyttäjä voi jo pohtia, voisiko sadehousut tai sadehameenkin jättää kotiin. Jos kahluuvarusteissa voi ajatella myös vaeltavansa ja sadetakki on hieman pidempää mallia, voi takapuolen saada pysymään kuivana sateessa kävellessä. Kevyt sadehame voisi mahdollistaa myös istuskelun maassa kuin kahluuhousuilla ikään. Lahkeiden kanssa käytettävän hameen voisi huoletta lyhentää minihameeksi, jolloin painoa säästyisi entisestään ja kahlatessa hame aiheuttaisi vähemmän vedenvastusta.
Kahluulahkeet eivät tyypillisesti paina kovin paljoa. Esimerkiksi Visionin Koski- lahkeet painavat L-koossa (ilman kahluukenkiä) 680 grammaa.
Kahluuhousut
Kahluuhousuja on saatavilla sekä vyötärö- että kainalopituisina. Saatavilla on saappaallisiakin malleja, mutta tässä keskitytään neopreenisukallisiin housuihin.
Vyötäröpituisten kahluuhousujen etuna on suhteellinen keveys kainalohousuihin verrattuna. Kahluusyvyyttä riittää erittäin hyvin, ja jos kahluuhousut voi ottaa myös vaelluskäyttön, ei erillisiä sadehousuja tarvita. Vyötäröhousut painavat yleensä selvästi alle kilon. Esimerkiksi Guidelinen ja Visionin mallit painavat molemmat noin 880 g. Mielenkiintoinen vaihtoehto vyötärömallin kahluuhousuiksi voisivat olla melojille tarkoitetut kuivahousut. Kaverillani sattuu olemaan tällaiset melontakäytössä: pieni koko painaa vain 400 grammaa.
Kainalohousujen hyödyt ovat samat kuin vyötäröpituistenkin. Kahluuvaraa on tietysti vielä enemmän, ja lisäksi housut tarjoavat ylävartaloon yhden tuulen- ja sateenpitävän kerroksen lisää. Useinmiten kainalohousut kuitenkin painavat reilusti yli kilon. Esimerkiksi omat Simms G3-housuni painavat 1120 g.
Guidelinen Ultra Light Back Country - housut ovat kuitenkin poikkeus kainalohousujen joukossa. Omat M-koon housuni painavat vain 685 g, kun jätän mukana tulevan vedenpitävän kännykkäkotelon housuista pois. Tällä vaihtoehdolla voi saavuttaa kainalohousujen edut kahluulahkeiden painolla.
Kahluukengät
Tyypilliset kahluukengät painavat melko paljon, joten kenkävalinnalla on mahdollista vaikuttaa tuntuvasti varusteiden painoon. Omat Vision Loikka -kenkäni edustavat kahluukenkien keveämpää päätä ja painavat 1430g /pari.
Jättäisinkö kahluukengät kokonaan pois?
Kotiin jätetyt kahluukengät ovat keveimmät mahdolliset. Mitä jos kahlaisin pelkillä kahluuhousujen neopreenisukilla? Ajatus voi tuntua pähkähullulta, mutta asiaa voi olla hyödyllistä hetki pohtia. Mikäli pohja ei ole terävää louhikkoa ja/tai kivet eivät ole kovin suuria, ja etenkin jos kalastaja on tottunut jo muutoin kulkemaan paljasjalkakengissä, on kahlaaminen pelkillä neopreenisukilla täysin mahdollista. Tuntuma pohjaan on erinomainen ja kävely on erittäin kevyttä. Jos on tarve astua suurien liukkaiden kivien päälle tai kivien väliin muodostuu jalanmentäviä koloja, on kahlaaminen hankalaa ja vaarallistakin, ja tällaisilta pohjilta joutuu pysymään poissa. Vähintäänkin kahluusauvan merkitys korostuu. Ajatusleikki kuitenkin loppunee lyhyeen, kun ryhdytään miettimään neopreenisukkien kestävyyttä. Useimmat kahluuhousut on varustettu hiekkasuojilla hyvästä syystä; hiekka kuluttaisi neopreenisukan nopeasti puhki, jos se pääsisi sukan ja kengän väliin.
Neopreenitossut kahluukenkinä
Entä jos housujen neopreenisen sukkaosan voisi suojata hiekalta jollain konstilla, joka ei painaisi repussa kovin paljon? Melojille ja sukeltajille tarkoitetut neopreenitossut toimivat kahluukenkinä, kunhan muistaa edellämainitut rajoitteet pohjan rakenteeseen liittyen. Tossujen kumipohja ja ylimääräinen neopreenikerros tuovat jalalle hieman lisää suojaa ja pitoa sekä lämpöä. Hiekkasuojauksen toimivuus riippuu tossun mallista ja housujen/lahkeiden hiekkasuojan yhteensopivuudesta. Hiekkasuoja ei välttämättä peitä matalavartisen tossun suuta riittävän hyvin. Tällaisessa tapauksessa esimerkiksi polkujuoksukenkien kanssa käytettävistä säärystimistä voi olla apua.
Itse käytän kahluuhousujeni kanssa 2 mm Mares Equator -tossuja (400 g/pari) ja IceBug säärystimiä (65 g/pari). Kalastelin vastikään tämän yhdistelmän kanssa viikon Kainuun pikkujoilla, toisen viikon Kaldoaivin erämaan ja Inarin vesillä ja pistäydyin yöreissun Norjassa. Käytän muutenkin vaeltaessani paljasjalkakenkiä, joten kävely sujui totutulla tavalla. Koska sää oli viileä ja kostea, vaelsin suurimman osan siirtymistä näillä kahluuvarusteilla. Lyhyellä Norjan retkellä tossut olivat ainoat jalkineeni. Näillä retkillä ei tullut vastaan kahlauspaikkaa, joissa en olisi voinut tossuilla kahlata. Joissakin muissa olosuhteissa näin voisi kuitenkin käydä, joten tämän hinnan joutuu keveydestä maksamaan.
Neopreenitossut sopivat vaelluskalastajan kahluukengiksi, mutta käyttö voi aluksi vaatia hieman totuttelua. Jalansijat on haettava enemmän harkiten ja tunnustellen koviin kahluukenkiin verrattuna.
Muut vaihtoehtoiset kahluukengät
Melkein mitä tahansa kenkää, jonka saa menemään kahluuhousujen sukkaosan päälle voi harkita kahluukengäksi, mikäli kenkä painaa vähemmän kuin tavallinen kahluukenkä. Erityisesti voi olla hyviä pohtia vaihtoehtoja, joita voisi käyttää vaeltamisessa myös ilman kahluuhousuja.
Mikäli vaeltaessa käyttää esimerkiksi lenkkareita tai polkujuoksukenkiä, voisi selvittää sopiiko kenkä järkevästi kahluuhousujen päälle. Toinen lähestymistapa voisi olla hankkia kahluuhousujen päälle sopivat kengät ja sitten käyttää vaeltaessa vaikkapa neopreeni- tai Sealskinz-sukkia samoissa kengissä. Tällainen ratkaisu sopinee parhaiten viileän kelin kalastusvaelluksiin.
Osa kalastusvaeltajista käyttää Crocs-sandaaleja kahluukenkinä. Neopreenisukkien hiekkasuojaus tuntuu kuitenkin haastavalta Crocsien kanssa. Jotkut käyttävät myös EVA-muovisia talvisaappaita, joista vuori on poistettu ja varsi on katkaistu lyhyemmäksi. Tämä voi olla varteenotettava kevyt vaihtoehto, jos neopreenitossut tuntuvat omaan makuun liian letkeiltä jalkineilta.
Päädyin kokeeksi hankkimaan Altra Lone Peak 5 polkujuoksukengät vaelluskengiksi. Ajatus lähti liikkeelle, kun kävelin Hämeen Ilvesreitillä 120 km, jota jalkapohjani eivät paljasjalkakengissä ihan parhaalla mahdollisella tavalla jaksaneet. Mitoitin kengän siten, että jalkaan voin laittaa joko Sealskinz-sukan tai ohuen neopreenisukan, kun vaelletaan kylmässä ja märässä.
Kengissä on irrotettava paksu pohjallinen. Innostuinkin kokeilemaan, sopisiko myös kahluuhousujen neopreenisukka polkujuoksukenkiin, kun pohjallisen irrottaa. Kyllä sopii! Kahluuhousujen omat hiekkasuojat on suunniteltu korkeammille kengille, eikä niistä ole hyötyä neopreenitossujen eikä polkujuoksukenkien kanssa. Leikkasinkin housujen hiekkasuojat pois, jolloin ne kevenivät 60g, eli painoksi jäi enää 625g. Hiekkasuojina käytän samoja Icebug -säärystimiä, joita käytän kenkien kanssa myös vaeltaessa. Tällä järjestelyllä en tarvitse myöskään 400g neopreenitossuja, joten kahluuvarusteista koituva lisäpaino väheni merkittävästi tämän kenkähankinnan myötä.
Alkuperäiset hiekkasuojat eivät toimi matalien kenkien kanssa. Hiekkasuojat poistamalla housut kevenivät 60g.
Altra Lone Peak 5 tuplaroolissa vaellus- ja kahluukenkänä.
Keveämmät kahluukengät
Mikäli halutaan käyttää kahlaamiseen tarkoitettuja kenkiä myös retkellä ja silti keventää kantamuksia, kannattaa aloittaa punnitsemalla jo olemassaolevat kahluukengät, ja ryhtyä sitten tutkimaan keveämpien vaihtoehtojen tarjontaa. Esimerkiksi Simms Flyweight -kengät painavat noin 1200 g /pari.
Kahluusauva
Kahluusauvan tarve kalastusvaelluksella vaihtelee odotettavissa olevien olosuhteiden ja tietysti myös henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Itse olen tottunut käyttämään sauvaa kahlatessa, ja haluan käyttää sauvaa tukena myös kalastusvaelluksella kahlatessani. Koska käytän kahluukenkinä neopreenitossuja, sauvan tarve korostuu sopivan jalansijan hakemisessa.
Olemassaoleva kahluusauva kannattaa ensin punnita, ja tutkia sitten voisiko löytyä kevyempiä vaihtoehtoja. Oma järeä alumiininen kahluusauvani painoi 525 g.
Jos vaeltaessa käyttää joka tapauksessa vaellussauvoja, samaa sauvaa voi hyvin kokeilla myös kahluusauvana, jolloin erillistä kahluusauvaa ei tarvitse kuljettaa mukana. Vaellussauva voi olla hyvä vaihtoehto myös pelkkään kahluusauvakäyttöön. Itse käytän Black Diamondin keveitä vaellussauvoja (180 g/kpl) vaeltaessa. Sauva toimii hyvin myös kahluusauvana.
Vaellussauva kannattaa kiinnittää vyölle, jotta kädet vapautuvat kalastamiseen. Vahva jojo on kätevä ratkaisu, joka estää sauvan venymisen liian kaukana perässä. Esimerkiksi Simmsin jojon saa askarreltua vyön ja vaellussauvan väliin.
Vaellussauvat ovat monikäyttöisiä, ja toimivat myös teltan salkoina. Jos aiot kalastaa ja pitää telttaa pystyssä yhtäaikaa, varaudu veistelemään toinen teltan salko puusta. Jos liikut puuttomalla alueella, voit pitää mukana yhtä kevyttä telttasalkoa.
Minkälaiset kalastusvälineet kevytretkelle kannattaisi ottaa mukaan? Tässä juttusarjassa käydään ensin läpi erilaisia kalastusvälineitä, ja pohditaan sen jälkeen, kuinka niistä voisi koota kullekin reissulle sopivan yhdistelmän. Ajatellaan, että vaellus sijoittuu vaikkapa Suomen Lappiin tai Norjan tunturivesille. Jätetään siis merenrantakalastus pohdiskelujen ulkopuolelle. Ensimmäisessä osassa pohdittiin onkivavan käyttömahdollisuuksia. Jatketaan heittokalastuksella. Heittokalastusvälineet Virveli on usemmille tuttu kalastusväline. Lohijokia lukuunottamatta pohjoisen vesillä pärjää kevyillä heittokalastusvälineillä. Keveimmät kelat painavat reilusti alle 200g ja vavat noin 110g. Kelan, vavan, pienen laatikollisen uistimia ja tarvikkeita saa mahtumaan noin 500-600 grammaan. Kevyt heittovapa ja 9g Bete Lotto värissä PU on loistava yleistyökalu pohjoisen vesillä. Kela on Okuma Ceymar C-10 (170g) ja vapana neliosainen Savage Gear SG4 Light Game Travel Rod (118g) Vapa Tyypillisesti tun
Ennen kuin ryhdyin kiinnittämään kunnolla huomiota retkirepun painoon, en juurikaan miettinyt sitä, kuinka repun pakkaan. Yleensä kuitenkin Savotta 906 -rinkan alatasku oli pyhitetty ruoalle ja kalastusvälineille, ylätaskuun sujahti makuupussi, -alusta ja vaatteet ja teltta tuli rinkan päälle. Taskut täytettiin pikkutavaralla. Reppua keventäessä jokaista tavaraa ja niiden muodostamaan kokonaisuutta on kuitenkin joutunut miettimään tarkemmin. Kevytrepussa ei ole suurta määrää erilaisia pieniä osastoja, vaan pienempi määrä suurempia osastoja. Kesän retkien myötä pakkausjärjestelmäni on vähitellen hioutunut muotoon, johon olen aika tyytyväinen. Järjestelmääni olen saanut inspiraatiota erityisesti Kevytretkeilijän oppaasta ja Darwin onthetrail- youtube -kanavalta . Pyrin toteuttamaan näitä periaatteita: Tarvikkeet, joita useinmiten tai nopeasti tarvitaan, sijoitetaan helposti saataville. Makuupussi ja yövaatteet suojataan kosteudelta vähintään kahdella vedenpitävällä kerroksella. Yksin
Comments
Post a Comment