Kevytretken kalastusvälineet, Osa 2: heittokalastus

 Minkälaiset kalastusvälineet kevytretkelle kannattaisi ottaa mukaan?

Tässä juttusarjassa käydään ensin läpi erilaisia kalastusvälineitä, ja pohditaan sen jälkeen, kuinka niistä voisi koota kullekin reissulle sopivan yhdistelmän. Ajatellaan, että vaellus sijoittuu vaikkapa Suomen Lappiin tai Norjan tunturivesille. Jätetään siis merenrantakalastus pohdiskelujen ulkopuolelle. 

Ensimmäisessä osassa pohdittiin onkivavan käyttömahdollisuuksia. Jatketaan heittokalastuksella.

Heittokalastusvälineet

Virveli on usemmille tuttu kalastusväline. Lohijokia lukuunottamatta pohjoisen vesillä pärjää kevyillä heittokalastusvälineillä.  Keveimmät kelat painavat reilusti alle 200g ja vavat noin 110g. Kelan, vavan, pienen laatikollisen uistimia ja tarvikkeita saa mahtumaan noin 500-600 grammaan.


Kevyt heittovapa ja 9g Bete Lotto värissä PU on loistava yleistyökalu pohjoisen vesillä. Kela on Okuma Ceymar C-10 (170g) ja vapana neliosainen Savage Gear SG4 Light Game Travel Rod (118g)


Vapa

Tyypillisesti tunturikalastajan uistimet sijoittuvat noin 5-15g painoluokkaan, joten vapa on hyvä mitoittaa suositellun viehepainon osalta samaan suuruusluokkaan.

Pitkällä vavalla heittää hieman pidemmälle kuin lyhyellä. Kivikkoisissa koskipaikoissa pitkä vapa antaa hieman paremman mahdollisuuden ohjailla vieheen kulkua. Toisaalta lyhyemmällä vavalla tarkat heitot ovat usein helpompia, ja pusikkoisilla rannoilla lyhyen vavan kanssa liikkuminen on miellyttävämpää. Lyhyempi vapa on tietysti myös keveämpi kantaa. Oma kompromissini on 7 -jalkainen, eli 210 -senttinen vapa. 

Kuljetuspituus on toinen mietittävä seikka. Avotunturissa pitkästä antennista rinkan sivussa ei ole erityistä haittaa. Jos reitti kulkee tunturikoivikoissa ja pajupuskissa, on tilanne aivan toinen. Kaksiosainen vapa on tyypillisesti hieman keveämpi kuin vastaava kolmi- tai neliosainen. Toisaalta, jos vavan haluaa suojata kuljetusputkella, syö pitkän putken tarve marginaalisesti kevyemmän vavan edut aivan kokonaan. 

Teleskooppivapa on houkutteleva valinta. Se pakkautuu lyhyeksi ja on periaatteessa helppo kasata lyhyeksi ja ottaa taas nopeasti käyttöön. Käytin teleskooppivapoja vuosikausia, mutta olen hiljattain kuitenkin luopunut niistä. Rikoin muutaman teleskooppivavan, ennen kuin opin, että ne eivät kestä pohjaan jääneen uistimen irrotusrynkytystä lainkaan samaan malliin kuin irtopalavavat. Havainnon jälkeen vavat alkoivat kestämään paremmin. Silloin tällöin teleskooppivavan osat jumittuvat kiinni, eikä vapaa saakaan enää kasaan. Osien lämmitys/jäähdytys joskus auttaa avaamaan jumin, mutta on vaikeaa retkiolosuhteissa.  Hyvällä pidolla teleskooppivapa voi kuitenkin olla mainio työkalu. Oma suosikkini oli Okuma Light Range Tele (3-12g), joka kesti kalastusta useita vuosia, mutta hajosi lopulta, kun yritin saada auki jumittunutta kärkiosaa kasaan liian väkivaltaisesti. Vavalla oli painoa 115g.

Neljään osaan pakkautuvia kevyen viehepainoluokan heittovapoja on tarjolla harmillisen niukasti. Oma valintani on nykyisin Savage Gear SG4 Light Game Travel Rod (118g), jonka saatavuus on ollut hieman heikko. Westinin matkavavoista voisi löytyä myös varteenotettavia, tosin hitusen painavampia vaihtoehtoja. Kevein malli Daiwan Ballistic Spin -sarjasta vaikuttaisi myös paperilla lupaavalta.



Tunturiylängöllä järviä tulee vastaan tuon tuostakin, eivätkä pusikot haittaa vavan kanssa liikkumista. Pidemmille siirtymille tai pusikkotaipaleille vapa pakkautuu siniseen muoviputkeen (110g) ja kela siirtyy repun sisälle.



Kela ja siima

Nyrkkisääntönä voi ajatella, että mitä kevyempää viehettä heitetään, sitä ohuempaa saisi olla siima, jotta viehe lentää mielekkäästi. Monikuitusiima 0.1 - 0.15 mm paksuisena on tuntunut vetolujuudeltaan vähintäänkin riittävältä, ja vieheet kuitenkin lentävät kohtuullisesti. Pohjatärpissä ja kalan suussa koukku ennemmin taipuu, kuin siima katkeaa.

Ohuille siimoille ja keveän vavan kaveriksi sopii hyvin pienehkö avokela kokoluokassa 1000- 2000. Etujarrulliset avokelat vaikuttavat olevan hieman keveämpiä kuin takajarrulliset. Omat kelani ovat Okuma Ceymar C-10 (170g) ja Daiwa Laguna 1000-5Bi (170g). Kumpikaan ei toimi aivan täydellisesti. Daiwan sangan jousi on sen verran herkkä, että sanka saattaa joskus laueta kiinni jo heitossa. Okuman sanka toimii moitteetta, mutta koneistossa lienee pientä välystä, joka tuntuu kelatessa hienoisena tärinänä. Takuu korvasi tästä syystä uuden Okuman, mutta vaihtoyksilöön ilmaantui sama vika melko pian. 


Hyrräkelojen ystäville keveitä vaihtoehtoja saattaisivat olla esimeriksi Daiwa PR 100 (190g), Daiwa 20 Prorex (190g) ja Daiwa Alphas Air (160g).

Umpikeloista ei oikein keveitä vaihtoehtoja tahdo löytyä. Kunnollisia umpikeloja ovat lähinnä Daiwan Gold Cast ja Silver Cast, jotka painavat keveimmilläänkin 260g. 


Suurenkin kalan väsyttely onnistuu keveillä välineillä. Nykyaikaiset ohuetkin monikuitusiimat kestävät niin paljon vetoa, että koukku on vaarassa oieta ennen siiman katkeamista.

Jani Jäppisen videoita tunturikalastuksesta voi varauksetta suositella. Tällä videolla Jani käsittelee perusteellisesti ultrakevyitä heittokalastusvälineitä: https://youtu.be/1I9aRdu8uwY

Vieheet

Mitä heittovavalla heitetään? Heittovavan vahvuuksia vaelluksella ovat pitkä ulottuvuus ja ylivoimainen monipuolisuus käytettävien vieheiden ja syöttien suhteen. Uistimien ja jigien lisäksi heittovapaa voi käyttää pohja- ja koho-onkena. Myös perhojen uittaminen onnistuu sopivien lisävarusteiden avulla.


Uistimet

Pienet vaaput, lipat ja lusikkauistimet ovat toimivia vieheitä pohjoisen vesillä. Kokemuksen myötä jokaiselle muodostunee omat suosikkinsa ja luottovieheensä, jotka saavat eniten uittoaikaa ja tuottavat siten myös eniten saalista. Tämän jutun kuvissa toistuu yksi ja sama lippauistin: Bete Lotto värisävyssä PU, eli oranssinpunainen runko mustilla pilkuilla. Kyseinen uistin on muodostunut itselleni, kuten monelle muullekin, luottovälineeksi. Jos saisin valita vain yhden heitteen mukaan, se olisi tämä Lotto. Toisaalta monet kalastavat lähes pelkästään vaapuilla tai lusikkauistimilla ja saavat myös hyvin kalaa. Olipa luottoviehe sitten mikä tahansa, voi olla hyvä pitää muutama varakappale mukana, jotta usko kalan saantiin säilyy. 

Jani Jäppisen video tunturikalastajan uistimista on ehdottomasti katsomisen arvoinen:





Muistinko jo mainita, että Bete Lotto 9g värissä PU toimii hyvin pohjoisen vesillä? Taimenjärvellä Lyngenin niemimaalla kokeilin systemaattisesti useita lottovärejä sekä muita uistimia. Kalat tulivat taas kerran PU -lotolla.


Dropshot-, eli pohjapaino -rigi

Dropshot -rigi on erittäin monipuolinen lisä heittokalastusvälineisiin.

Tämä suurharjus nappasi dropshot -rigillä uitettuun kastematoon. Kela on Daiwa Laguna 1000-5Bi (170g) ja vapana on teleskooppimallinen Okuma Light Range Fishing UFR tele (115g)

Dropshot -rigissä siiman päässä on paino, jonka yläpuolella siimassa on yksi tai useampi koukku. Paino heitetään haluttuun paikkaan, ja painon annetaan vajota pohjaan, jolloin koukku jää hieman pohjan yläpuolelle. Vapaa voi väristellä painon ollessa paikoillaan, jolloin koukussa oleva syötti liikkuu. Painoa voi myös pomputtaa pitkin pohjaa katkokelauksella, tai painon voi pitää koko ajan irti pohjasta tasaisella kelauksella. Alunperin rigi kehiteltiin jigikalastukseen, mutta samaa koukkua ja tekniikkaa voi käyttää myös vaikkapa madon tai syöttikalan uittamiseen. Etenkin jos painona käyttää hieman raskaampaa mallia, paino pysyy pohjassa paikoillaan virrasta tai aallokosta huolimatta, ja systeemiä voi käyttää pohjaonkena siikaongen tapaan. Vapa vain rannalle pystyyn, siima kireälle ja kyttäämään siimassa näkyvää liikettä.

Pohjapaino -rigin voi improvisoida monenlaisista tarvikkeista. Saatavilla on kuitenkin koukkuja ja painoja, jotka on suunniteltu nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Koukussa on usein mukana leikari, joka sallii syötin vapaan liikkeen. Painoissa on pikaliitin, jonka avulla ne on helppo kiinnittää ja irrottaa. 

Omassa laatikossani on aina mukana pari dropshot -koukkua ja muutama 5-10g dropshot -paino. Yleensä käytän koukussa matoa. Olen kokeillut myös jigien ja perhojen uittamista dropshot -rigillä. Ahvenenkalastuksessa olen onnistunut jigeillä välillä erinomaisesti, mutta perholla on vielä kala saamatta. Harjuksen ja taimenen kalastuksessa jigit ja jigimäiset perhot toimivat lukemani perusteella myös mainiosti, mutta itse en ole vielä malttanut kunnolla niitä kokeilla dropshot -rigissä.

Kun dropshot -rigi on mukana, en ole nähnyt mielekkääksi kuljettaa mukana jigipäitä. 

Dropshot -rigin rakentamiseen on useita lähestymistapoja. Tässä Jari Rannisto näyttää esimerkkiä Kalastajan kanavalla:


Dropshot- rigin kaveriksi otan aina mukaan matopurkin. Kaupasta saatava pahvinen purkki painaa noin 80g. Jos mukana on esimerkiksi 10 kappaletta 5g painoja, muutama koukku, sekä pieni rulla rigissä käytettävää siimaa, tulee kokonaispainoksi noin 150g.

Heittokohot

Perholitka

Perholitka on perinteinen tapa perhojen uittamiseen heittovavalla. Koho kiinnitetään siiman päähän, ja sen etupuolelle yksi tai useampia perhoja tai vaihtoehtoisesti madolla tai syöttikaloilla syötitettyjä koukkuja. Siima pidetään tiukalla hitaasti kelaamalla. Kohoja on kahta mallia: suippo koho, jonka sisällä on lyijypaino pitämässä koho oikeassa asennossa. Toinen malli on muovista valmistettu pallo, jossa on venttiilit veden lisäämiseksi pallon sisälle. Vesi toimii tällöin heittopainona. Pallo on luonnollisesti hieman kevyempi repussa. Itse olen käyttänyt perholitkaa melko vähän. Tarkoitukseni on kuitenkin opetella asiaa enemmän, sillä jos perhojen uittaminen heittovavalla toimii hyvin, voin ryhtyä harkitsemaan perhokalastusvälineiden jättämistä pois sellaisilta reissuilta, joissa keskitytään kalan saamiseen tietyn kalastustekniikan sijasta.

Liukukoho

Perholitkalla kalastetaan veden pintakerroksesta. Kun halutaan kalastaa välivedestä tai pohjasta, liukukohon voi virittää siten, että se kalastaa kuin tavallinen mato-onki, jossa pyyntisyvyys säädetään kohon ja koukun välisellä etäisyydellä. Liukukohon juju on, että heitossa se painuu lähellä koukkua olevaa painoa tai erillistä stopparia vasten, jolloin heittäminen sujuu helposti. Siimaan kiinnitetään toinen stoppari kohon yläpuolelle, johon koho pysähtyy, kun paino vetää siimaa sen läpi. Kohon, painon ja koukun voi virittää myös monella muulla tavalla. Hakusanoilla "täkyonginta" ja "kelaonginta" löytyy netistä runsaasti esimerkkejä. Itse en ole käyttänyt liukukohoa kalastusvaelluksella, mutta asia on kokeiltavien listalla. Ahventa, haukea ja lahnaa olen saanut heittovavalla ja liukukoholla aivan hyvin. Menetelmä sopii epäilemättä myös taimenen ja harjuksen mato- ja täkyongintaan. Täkykohot ovat tyypillisesti aika kookkaita, jotta ne jaksavat kannatella suuriakin täkykaloja sekä heittopainoa. 

Saatavilla on kuitenkin myös pienempiä painotettuja heittokohoja. Esimerkiksi tästä valikoimasta 8 -15g versiot sopinevat hyvin yhteen kevyen heittokalastusvarustuksen kanssa. Siimaan voi tehdä kohoa varten stopparin monofiilista tai hankkia silikonista valmistettuja stoppareita, joiden mukana tulee käteva pujotustyökalu. 

Kohon, pienen siimarullan ja parin koukun lisäksi mukaan tarvitaan matopurkki, joten tällainen varustus lisää painoa repussa noin  100g. 

Bombette/bombarda

Bombette-heittopainot muistuttavat suuresti liukukohoa. Painoja on saatavilla kelluvina, jolloin ne toimivat liukukohoina, tai erilaista vauhtia uppoavina malleina. Bombetten avulla voi uittaa mitä tahansa viehettä tai syöttiä. Meritaimenenkalastajat käyttävät bombettea perhojen heittämiseen ja uittamiseen heittovavalla. Bombettella voi heittää vaikkapa kevyttä vaapua, jolloin sen saa lentämään kauemmas ja mahdollisesti uimaan syvemmällä. Mielestäni mielenkiintoisimpia bombettepainoja ovat hitaasti uppoavat mallit, jotka auttavat esimerkiksi perhojen hidasta uittamista heittovavalla. Omat bombettekokeiluni ovat toistaiseksi olleet vielä aika ohuita, mutta olen kuitenkin onnistunut saamaan muutaman harjuksen bombetteperholla. Etenkin, jos perhovapa ei ole lähdössä mukaan perhojen uittamista varten, on bombettepaino harkinnan arvoinen lisä arsenaaliin. Painoja on saatavissa ainakin 10-40g painoisina. Keveimmät sopivat luonnollisesti parhaiten yhteen retkeilijän kevyen heittovavan kanssa. 

Bombette/bombarda -kalastus on suostittua Tanskassa. Tässä esimerkki rigin kokoamisesta perhokalastusta varten:




Tarvikkeet ja pakkaaminen

Tyypillisesti vieheiden ja erilaisten rigien kanssa tarvitaan pieniä tarvikkeita, kuten leikarilla varustettuja viehelukkoja, silikonistoppareita ja -helmiä, mahdollisesti haukiperukkeita. Pieniä tarvikkeita ja vaikkapa valmiiksi tehtyjä perholitkoja ja dropshot-rigejä voi järjestellä minigrip-pusseihin. Uistimille tarvitaan pieni kotelo. Pieni kotelo rajoittaa mukavasti valikoimaa, jonka voi mukaan ottaa. Näin paino pysyy kurissa ja kalastuskin keskittyy enemmän oikeasta paikasta kalastamiseen jatkuvan vieheenvaihtorumban sijasta. 

Neliosaiselle 7 jalan vavalle sopivan ja kevyen vapaputken voi tehdä vaikkapa tällaisesta kohokotelosta. Putken painoksi kertyy 110g, mikä on huomattavasti kevyempi kuin vapojen mukana tyypillisesti myytävä kuljetusputki. Samaan putkeen mahtuu lisäksi myös 9 -jalkainen kuusiosainen perhovapa.


Pienikokoinen viehelaatikko auttaa pitämään valikoiman tarkoin mietittynä ja painon kurissa. Tämä laatikko kuului alunperin Norjalaiseen taimenuistinvalikoimaan, joita myydään useimmissa kaupoissa Pohjois-Norjassa. Tämä laatikollinen uistimia ja tarvikkeita painaa 125g.






Comments

Popular posts from this blog

Kahluuvarusteiden keventäminen

Kevytretken kalastusvälineet, Osa 1: onkivapa