Persfjordin Guhkesjávri - helposti tavoitettava rautujärvi Varangin niemimaalla

Guhkesjárvi sopii hyvin päiväretkikohteeksi. Kävelyä kertyy noin kolme kilometriä suuntaansa helppoa tunturipaljakkaa pitkin. Korkeutta kertyy matkan aikana vain noin 100 metriä, joten maasto on pääosin loivaa.

 Auton voi jättää esimerkiksi laskupuron sillan pielessä olevalle levikkeelle, ja polut löytyvät puron molemmilta puolilta kun lähtee kapuamaan ensimmäistä rinnettä, joka puron varressa tulee vastaan. Puron itäpuolta kävellen on helpompi pitää etäisyyttä muutamaan kesämökkiin, jotka sijaitsevat sillan ympäristössä. Toinen mahdollisuus on jättää auto Naeringselvan sillan pieleen, josta lähtevä järvelle johtava polku on myös maastokartaan merkitty. 

 Toisin kuin useimmissa Pohjois-Norjan järvissä, Guhkesjávrin vesi ei ole aivan kristallin kirkasta. Väri on hieman kellanruskea, mutta näkösyvyys on silti hyvä. Rannat ovat pitkälle erittäin matalia etenkin järven eteläpäässä. Pohjoispäässä vettä löytyy heittopituuden sisältä hieman enemmän, ja on siten rannalta kalastavan ykkösvalinta. 

 Paikallisen mökkivuokraajan mukaan tämä on taimenjärvi, mutta luulen, että kalojen nimet menivät englanniksi käännettynä häneltä sekaisin, kuten on useamminkin Norjassa tapahtunut. Minä olen saanut järvestä vain rautuja. Paikallinen kalastaja, jonka kohtasin läheisellä lohijoella, luonnehti järven kalastoa: "kaloja saa harvoin, mutta ne ovat suuria". Itse olen saanut harvakseltaan mukavankokoisia rautuja (400 g - 1 kg), mutta mahdolliset jättiläiset ovat onnistuneet pyytöni välttämään. Olen saanut kaloja sekä perholla että uistimella. Kuparinvärinen Mepps-lippa, hopea-violetti pieni lusikkauistin ja ruskea leech kuparikuulalla ovat kaloille kelvanneet. 

 Kalastusluvaksi Guhkesjávrilla on käynyt Finnmarkin sisävesilupa.

Alueen muitakin järviä kannattaa kokeilla. Esimerkiksi Guhkesjávrin itäpuolella, tien 8100 varressa sijaitsevat Mellomvatnet ja Bardvikvatnet tiedetään järviksi, joissa on kalaa. Omilla reissuillani olen yhyttänyt Bardvikvatnetista pieniä taimenia ja Mellomvatnetissa näin pohjassa kuolleen useamman kilon taimenen tai raudun. 

Sumu yllätti kesken aurinkoisen päivän, mutta rautuja se ei tuntunut haittaavan.

Kalapaikat - juttusarjassa esitellään helppoja kohteita, joiden avulla kesällä Finnmarkissa matkaileva kalastaja pääsee tunturikalastuksen makuun. Paikat ovat melko yleisesti tiedossa, eivätkä ne ole alueen parhaita kalapaikkoja. Parhaat paikat ovat usein pienimuotoisia ja vähälle huomiolle jääneitä paikkoja, jotka ovat joko kaukana tiestä, tai näyttävät päällepäin sellaisilta, että niissä voi olla vaikea uskoa olevan kalaa laisinkaan. Omien mansikkapaikkojen etsimisen voi aloittaa milloin tahansa, mutta etsimistä voi helpottaa, jos on ensin kerännyt hieman kokemusta sellaisista paikoista, joissa varmasti on kalaa.